Jatkotarina

                                                          1.Henna

                                                         2.Natalie                                                          3.Tomas

                                                          4. Miina

                                                           5. Otto

                                                           6. Osku

Pikkukaupungin salaisuus

Ilta hämärtyi jo japanilaisessa pikkukaupungissa tai no, oikeastaan se oli kylä. Kylässä asui noin 150 ihmistä, jotka olivat kasvaneet ja eläneet siellä aikojen alusta asti. Kylässä asui myös Chao, Lee, Sani ja Fang, neljä ystävystä jotka olivat tietoisempia taikauskoista kuin muut kyläläiset.

Chao, Lee, Sani ja Fang juoksivat kylässä. He törmäsivät vanhaan naiseen. Nainen oli todella pieni ja kurttuinen. Hänellä oli mukanaan iso simpukka. Se oli musta. Chao ja kumppanit pysähtyivät naisen luo. Nainen kurkkasi huivinsa alta. Hänen silmänsä olivat myös mustat. Itseasiassa hän oli kokonaan harmaa. Chao ja kumppanit pelästyivät ja lähtivät kirkuen illan pimeyteen.

Chao ja kumppanit pysähtyivät. Kumppanit ihmettelivät mitä he näkivät ja Chao kysyi kaikilta, että näkivätkö he saman naisen. Kumppanit nyökkäsivät. Chaon mielestä nainen oli noita, jolla oli voimia. Kumppanit eivät olleet sama mieltä Chaon kanssa.

Leen mielestä nainen taas oli kuollut, eli jonkinsortin henki. Sani ja Fang olivat liian paniikissa sanomaan mitään. He kaikki istahtivat vanhalle puunrungolle, kunnes he kuulivat askelia. Isoja, raskaita askelia. Lee vilkaisi äänen suuntaan ja näki vanhan naisen kävelemässä heitä kohti seurassaan iso lauma susia, jotka tuntuivat tottelevan häntä.

Sudet eivät kuitenkaan hyökänneet  heiden kimppuunsa, vaan pysähtyivät naisen merkistä muutaman metrin päähän heistä.

Nainen oli karvainen kuin turkkilaisen käsi. Mutta metsän keskeltä ilmestyi karvakäsi joka vei naista jolloin sudet tappoivat Leen. Karvakäden nimi oli Otto. Otto oli karvaisempi kuin kaikki muut karvakädet yhteensä.

       Karvainen Otto nappasi myös Sanin ja tunki hänen väkisin suuhunsa. Sanissa oli liian vähän karvaa ja Otto oksensi hänet ulos. Sitten Zombieksi muuttunut Felicia (Emman jatkotarinasta) tuli syömään Fangin aivot. Fang juoksi kirkuen karkuun, mutta kompastui suuren tammen juureen. Sitten tammi heräsi henkii ja heitti Fangin pohjattomaan kuiluun. Fang jäi sinne kärsimään ikuisiksi ajoiksi. Vain Sani jäi henkiin. Vai jäikö? Katsotaan...

Sama paha tammi joka tuhosi Fangin, hyökkäsi nyt myös Sanin kimppuun. Tammi rupesi sylkemään karvapalloja, joista tuli pokemoneja. ” Charmander, VALITSEN sinut!!! ” huusi tammi kumealla basso äänellään ja  Charmander ilmestyi Sanin eteen. Charmander oli juuri tappamassa Sanin kun taivaalta juoksi Entei pelastamaan hänet. Entei tappoi Charmanderin, mutta oli unohtanut että hän oli karvainen. Kärvakäsi Otto ryntäsi paikalle ja söi Entein ja Sanin samalla kertaa.

     LOPPU... Vai onko??  

Diabetes

Diabetes on ryhmä sairauksia, joille kaikille on tyypillistä veren liian suuri glukoosi- eli sokeripitoisuus. Tauti jaetaan perinteisesti kahteen päämuotoon: tyypin 1 eli nuoruustyypin ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen.
Diabeteksen raja-arvona on paastossa mitattu veren glukoosipitoisuus 7,0 mmol/l tai enemmän, tai kahden tunnin sokerirasituskokeen jälkeen glukoosipitoisuus 11,1 mmol/l tai enemmän. Riippuen alatyypistä diabetes voi esimerkiksi johtua siitä, että elimistö ei tuota tarpeeksi insuliinia tai elimistön kyky käyttää insuliinia tehokkaasti on häiriintynyt. Aina tyypit eivät ole helposti toisistaan erotettavissa.

Diabetes on yleistynyt hälyttävästi

Maassamme on yli 200 000 diabetesta sairastavaa henkilöä. Diabetes on yleisempi miehillä kuin naisilla. Näiden lisäksi väestössä on huomattava määrä oireettomia diabeetikoita joiden sairautta ei ole vielä diagnosoitu. Vuosittain diagnosoidaan yli 15 000 uutta diabetestapausta. Kaikkiaan diabetes on yleistynyt hälyttävästi 1950-luvun alusta 2000-luvulle tultaessa. Tyypin 1 diabeteksessa ilmaantuvuus on nelinkertainen 50-luvun alkuun verrattuna. Tyypin 2 diabetes on yleistynyt myös selvästi: 50-lukuun verrattuna sen esiintyvyys on 10-kertainen.

Tyypin 1 diabetes puhkeaa yleisimmin nuoruudessa

Tyypin 1 eli insuliininpuutosdiabetes puhkeaa yleisimmin ennen 15 vuoden ikää, mutta sairastua voi missä iässä tahansa Taipumus sairastua tyypin 1 diabetekseen voi periytyä, mutta myös ulkoisilla tekijöillä on vaikutusta taudin puhkeamiseen. Ympäristötekijöitä ei runsaasta tutkimuksesta huolimatta vielä tunneta. Lasten sairastuvuutta tyypin 1 diabetekseen on Suomessa seurattu 1960-luvun puolivälistä. Siihen sairastuu meillä vuosittain yli 600 alle 15-vuotiasta lasta. Tämän ikäryhmän sairastuvuus onkin Suomessa maailman korkein. 1990-luvun aikana 40 lasta sadastatuhannesta sairastui, kun vastaavasti muulla Euroopassa sairastui keskimäärin 10 sadastatuhannesta. Sairastuvuus on Suomessa kuin muuallakin lisääntynyt viime vuosikymmeninä tasaisesti 3 % vuodessa. Syytä tyypin 1 lisääntymiseen ei tiedetä.

Tyypin 2 diabeteksen yhteys metaboliseen oireyhtymään

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin erittäin nopeasti lisääntyvä terveysongelma. Noin 85% kaikista diabeetikoista on tyypin 2 diabeetikoita. Tyypin 2 diabetes kuuluu oireyhtymään, josta käytetään nimitystä metabolinen oireyhtymä. Ttunnusomaista taudille on kohonneen veren glukoosin lisäksi samanaikaisesti esiintyvä häiriö veren rasva-arvoissa, kohonnut verenpaine ja vyötärölihavuus. Tyypin 2 diabeteksessa elimistön herkkyys insuliinille on heikentynyt. Lääkehoito on yleisin tyypin 2 diabeteksen muodossa, mutta sairautta pidetään kurissa myös ruokavaliolla. Tyypin 2 diabetes ilmaantuu yleensä 30. ikävuoden jälkeen, ja yleisimmin eläkeiässä. Myös tyypin 2 diabetes on lisääntynyt, ja lisääntyneen ylipainoisuuden ja liikunnan puutteen arvioidaan aiheuttavan tätä sairauden muotoa.

Vakavia lisäsairauksia diabeteksen myötä

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen liittyy vakavia lisäsairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, silmäsairauksia ja munuaissairauksia. Näiden lisäsairauksien puhkeamiseen voidaan vaikuttaa diabeteksen ja siihen läheisesti liittyvien riskitekijöiden huolellisella hoidolla.

Elämäntapamuutokset ehkäisevät

Kansanterveyslaitos tutkii tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä, periytymistä ja ennaltaehkäisymahdollisuuksia. Laitos on muun muassa koordinoi suomalaista DPS-tutkimusta tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisystä. Tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että diabetesta voidaan ehkäistä elämäntapamuutoksilla. 

Sairastumisriskiä voidaan arvioida testillä

Kansanterveyslaitoksen kehittämä diabeteksen riskitesti (paina tästä ja valitse riskitesti nuorille) on helppo ja luotettava tapa selvittää sairastumisriski. Kansanterveyslaitos osallistuu myös kansalliseen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaan, jonka tavoitteena on soveltaa tutkimustietoa diabeteksen ehkäisystä käytäntöön.

Syöpä karsii ihmiskuntaa

Syöpä kattaa joukon erilaisia sairauksia, joita yhdistää solujen hallitsematon jakautuminen. Syöpä on Suomessa toiseksi yleisin kuolinsyy, ja siihen kuolee vuosittain kymmenisen tuhatta suomalaista. Vuonna 2004 uusia syöpiä todettiin kaikkiaan noin 26 000. Kansainvälisesti suomalaisten syöpäkuolleisuus on kuitenkin suhteellisen pieni.
Jossain elämänsä vaiheessa joka neljäs suomalainen sairastuu syöpään. Syöpäpotilaiden elinennuste on koko ajan parantunut ja hyväennusteisten syöpien osuus lisääntynyt. Elossa on siten paljon syövän sairastaneita suomalaisia. Riski sairastua syöpään kasvaa ikääntyessä, mutta on myös lapsia jotka sairastavat syöpää.

Syövän riskejä elintavoissa, ympäristössä ja perimässä

Elintavat ja ympäristötekijät vaikuttavat syöpien syntyyn. Arviolta 75% - 90% teollisuusmaiden syöpätapauksista on ympäristötekijöiden aiheuttamia. Syöpien syntyyn on yhdistetty muun muassa tupakka, ravinto, alkoholi, seksuaali- ja lisääntymiskäyttäytyminen sekä kemikaali-, säteily- ja pölyaltistus. Tämän perusteella moni syöpä olisi todennäköisesti ehkäistävissä. Perinnöllinen alttius liittyy noin 10 prosenttiin tavallisista syövistä, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolensyövässä.Syyt vaihtelevat eri syöpämuodoissa.

Tupakointi aiheuttaa yhdeksän kymmenestä keuhkosyövästä. Lisäksi sillä on vaikutusta muidenkin syöpien, kuten suu- ja nielunalueen, ruokatorvi-, munuais-, haima-, kohdunkaula- ja virtsarakkosyöpien syntyyn. Tupakointitapojen erot selittävät myös monen syöpätyypin sosiaaliryhmittäisiä eroja.

Bakteerien ja virusten aiheuttamilla infektioilla voi olla aiemmin oletettua suurempi merkitys tiettyjen syöpien synnyssä. Myös ravintotottumusten, alkoholinkäytön, liikunnan ja lihavuuden on arvioitu vaikuttavan syöpien ilmaantumiseen. Lisääntynyt auringonotto on esimerkiksi vaikuttanut ihomelanooman yleistymiseen.  

Eturauhassyöpä miesten tyypillisin syöpä

Miesten syöpäsairastavuus on pysynyt 50 vuodessa suurin piirtein samana. Mutta koska hyväennusteisten syöpien osuus on kasvanut, miesten kuolleisuus syöpään on parissakymmenessä vuodessa jatkuvasti pienentynyt.

Miesten yleisin syöpämuoto on nykyisin eturauhassyöpä, joka kattaa vajaan kolmanneksen miesten syövistä. Virtsarakkosyöpä, aivo- ja hermostokasvaimet, paksusuolisyöpä ja melanooma ovat myös yleistyneet. Sen sijaan maha- ja ruokatorvisyöpä ovat käyneet miehillä harvinaisemmiksi, kuten tupakoinnin vähenemisen myötä keuhko-, huuli- ja kurkunpääsyöpä.

Miesten yleisemmästä tupakoinnista johtuen kurkunpää-, keuhko- ja huulisyöpä on kuitenkin miehillä huomattavasti yleisempiä kuin naisilla.

Rinta- ja sukuelinsyövät yleisimpiä naisilla

2000-luvun alussa lähes puolet naisten uusista syövistä ovat olleet rinta- tai sukuelinsyöpiä. Jälkimmäisten ajatellaan liittyvän erityisesti syntyvyyden pienenemiseen.

Kuten miehillä, naisten maha- ja ruokatorvisyöpä ovat vähentyneet. Sen sijaan virtsarakkosyöpä, keskushermostokasvaimet, suolistosyöpä ja ihomelanooma ovat yleistyneet. Yleistynyt keuhkosyöpä liittyy naisten tupakoinnin lisääntymiseen.

Naisten syöpäsairastuvuus on hieman yleistynyt viime vuosikymmeninä johtuen yleistyneestä rintasyövästä. Syöpäkuolleisuus on kuitenkin pysynyt suurin piirtein ennallaan.

Sairastavuudessa alueellisia ja sosioekonomisia eroja

Naisten syöpien esiintyvyydessä on alueellisia eroja enemmän kuin miesten syövissä. Uudellamaalla syöpä on naisilla noin neljänneksen yleisempi Itä- ja Pohjois-Suomeen verrattuna.

Miehillä alueelliset erot eivät ole yhtä suuret.Syöpäsairastavuudessa on myös sosioekonomista vaihtelua. Esimerkiksi ruokatorvi-, maha- ja kohdunkaulan syöpä sekä keuhkosyöpä liittyvät useammin lyhyempään koulutukseen ja pienempiin tuloihin. Sen sijaan paksusuoli-, rinta-, eturauhas- ja kivessyöpä liittyvät korkeampaan sosiaaliseen asemaan.

mainos analyysi

Reissumies miehen tiellä pitää =)

Mainos on kirkas kuin aamuaurinko.

Auringon tilalla on pyöreä leipäpaketti.

Keltainen väri toistuu paketin nimen pohjavärinä ja mainoksen pohjavärinä.

Kulkeminen toistuu ensin tekstinä mainoksessa ja sitten kuvana tuotteessa, jossa nuorimies reppuselässä askeltaa reippaasti.

Tuotteen nimi on myös kulkemiseen liittyvä sana: Reissumies.

Mainoksella ja tuotteen nimellä yritetään väittää että kun syö ruisleipää saa energiaa liikkumiseen, kuten myös auringosta saa energiaa.

R- konsonantti, ruis ja mies sana ovat kaikki vahvuuteen liittyviä sanoja.

Teini tytöt

Miten pojat suhtautuvat teini-ikäisinä tyttöihin?
Haastateltavana 14-vuotias ystäväni Tomas.

-Miten pojat suhtautuvat poikamaisiin tyttöihin?
-Niiden kans on niinku helpompi olla kavereita, ku on jotai yhteistä. Mut on hyvä et on tyttömäisii tyttöjäki.


-Mitä mieltä olet tyttöjen meikkaamisesta?
-Joskus se voi tarkottaa et niil o huono itsetunto. Mut muute se on iha kivaa ku ne on nättei.


-Miten suhtaudut tupakoiviin tyttöihin?
-Se on sääli ku ne voi kuolla tosi nuorina, mutten syrji heitä.


-Uskotko että tytöt voivat olla luonnonkauniita?
-Totta kai.


-Riitelevätkö pojat usein tytöistä?
-Joo mut ei sillee tosissaan. Eli ei väkivaltaa. 

- Mihin kiinnität huomiota kun näet tytön ensimmäisen kerran?
- Kauneuteen ja siihe et osaaks ne pitää huolta itsestään. Ja luonteeseen.
 

Sienten myrkyt

Haitalliset aineet sienissä:

Sienissä on monia ihmiselle haitallisia aineita. Osa niistä on sienten tuottamia kuten sienimyrkyt. Osa on peräisin ympäristöstä kuten ympäristömyrkyt ja radioaktiiviset saasteet. Lisäksi sienet voivat aiheuttaa allergiaa ja yliherkkyysoireita.

Myrkkysienillä ei ole mitään yhteisiä ominaisuuksia, jotka helpottaisivat niiden tunnistamista. Ne voivat olla miedon makuisia, ja eläimet voivat syödä ihmiselle myrkyllisiä sieniä. Monilla ruokasienillä on myrkyllinen näköislaji.

 Myrkytysoireiden aiheuttaja on usein tuntematon sieni. Kuolemaan johtavat myrkytykset ovat Suomessa harvinaisia. Sienten myrkyllisyys vaihtelee tappavan myrkyllisestä lievästi myrkylliseen. Osa myrkyistä voidaan poistaa esikäsittelyllä, kuten ryöppäämällä.         

Sienimyrkyt:

Solumyrkyt

Solumyrkyt ovat soluja tuhoavia myrkkyjä. Ne vaikuttavat sisäelimiin, erityisesti maksaan ja munuaisiin, joiden toiminta on vilkasta. Niiden vaikutukset ovat peruuttamattomia.                Varhaisoireet (oksentelu, vatsakipu ja ripuli) ilmaantuvat 4–24 tunnin kuluttua sienen nauttimisesta. Jonkin ajan kuluttua oireet häviävät, mutta alkavat uudestaan muutaman vuorokauden kuluttua, koska munuaiset ja maksa ovat vaurioituneet. Solumyrkkyjä on kolme pääryhmää:

•  Syklopeptidejä (amatoksiineja ja fallotoksiineja) on erityisesti kavalakärpässienessä (Amanita phalloides) javalkokärpässienissä sekä pikku-ukonsienissä (Lepiota), nääpiköissä (Galerina) ja kuupikoissa (Conocybe). Syklopeptidit vaikuttavat maksan toimintaan.  Ne eivät tuhoudu kuumennettaessa tai kuivaamalla. Myrkytys vaatii sairaalahoitoa.

• Orellaania on erityisesti seitikeissä (Cortinarius). Se tuhoaa ensisijaisesti munuaiskudosta. Varhaisoireet ovat lievät. Latenssiaika munuaisvauriosta kertoviin oireisiin voi olla jopa pari viikkoa. Oireita ovat muun muassa väsymys, suun kuivuminen, jatkuva virtsaamistarve, alavatsasärky ja lihassärky. Lopulta virtsaneritys lakkaa kokonaan. Orellaniinimyrkytystä voidaan hoitaa keinomunuaishoidolla eli hemodialyysilla. Voidaan myös tehdä munuaisensiirto. 
• Gyromitriiniä  on korvasienissä (Gyromitra). Se on vesiliukoinen yhdiste, joka hajoaa keitettäessä ja haihtuu veden mukana sienten kuivaamisen yhteydessä. Korvasienten ryöppäyksen yhteydessä haihtuva vesihöyry voi hengitettynä aiheuttaa myrkytyksen. Tuore korvasieni on tappavan myrkyllinen. Gyromitriini vaikuttaa sekä maksaan ja munuaisiin. Lisäksi sen on todettu pitkäaikaiskäytössä lisäävän syöpäriskiä. Gyromitriinimyrkytyksen oireita ovat: väsymys, pahoinvointi, säryt, oksentelu, ripuli sekä keskushermosto-oireet, kuten rauhattomuus ja lihaskouristelu. Maksan alue tuntuu kovalta ja virtsaan erittyy verta. Myöhemmin virtsaneritys lakkaa. Ilman sairaalahoitoa potilas kuolee muutaman päivän sisällä. Hoitoina käytetään vatsahuuhtelua, dialyysia ja B-6 vitamiiniruiskeita.
   
   Hermomyrkyt 
  Hermomyrkyt eli psykotrooppiset myrkyt vaikuttavat keskushermostoon ja mielentilaan. Oireet (hikoilu, sekavuus, harha-aistimukset ja alentunut verenpaine) alkavat 1–4 tunnin kuluttua sienen nauttimisesta. Hermomyrkkyjä sisältäviä sieniä on käytetty monissa kulttuureissa hallusinaatioiden aiheuttamiseen ja uskonnollisissa rituaaleissa. Väli-Amerikassa käytettiin madonlakkeja (Psilocybe). Siperiassa ja Suomessakin šamaanit käyttivät punakärpässientä (Amanita muscaria) helpottamaan loveen lankeamista. Myrkytykset ovat yleensä tahallisesti aiheutettuja, kun sieniä on käytetty huumeena. 
   
  • Muskariini on ensimmäinen sienistä eristetty myrkky. Muskariinia on malikoissa ja risakkaissa (Inocybe spp.). Lisäksi sitä on punakärpässienessä, jonka mukaan se on nimettykin. Muskariini vaikuttaa parasympaattiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon. Oireet alkavat muutaman minuutin kuluttua sienen nauttimisesta. Ensioireita on eritystoiminnan lisääntyminen: kyynelehtiminen, hikoilu, syljeneritys. Vakaviin myrkytyksiin liittyviä oireita ovat oksentelu, ripuli, näköhäiriöt, alhainen verenpaine ja keuhkoastma. Ensiapuna suositellaan oksennuttamista ja veden juomista. Sairaalassa tehdään vatsahuuhtelu.

  • Muskimoli,muskatsoli ja iboteenihappo ovat muskariinille läheisiä yhdisteitä. Niitä on myrkyllisissä kärpässienissä.

  • Psilosiinia ja psilobsypiinia on madonlakeissa, ja ne aiheuttavat psilosiinioireyhtymän, joka ilmenee sydämen tykytyksenä, päänsärkynä, oksenteluna ja harha-aistimuksina. Oireet alkavat nopeasti sienen nauttimisen jälkeen. Myrkytys on tiettävästi aina seurausta madonlakkien huumekäytöstä. Madonlakkeja on käytetty Väli-Amerikan intiaanikulttuureissa uskonnollisissa rituaaleissa. Psilocybe-sienten kerääminen, käyttö ja myynti ovat huumausainelain ja huumausaineasetuksen mukaan rikos Suomessa.   

  Muut myrkyt
  • Ruoansulatuskanavaa ärsyttävät myrkyt aiheuttavat vatsanväänteitä ja pahoinvointia. Oireet alkavat noin tunnin kuluttua sienen nauttimisesta ja myrkytystila menee yleensä ohi itsestään. Oksentaminen nopeuttaa toipumista. Jos oireet tai oksentelu on rajua, tarvitaan nesteytystä sairaalassa. Toipuminen on yleensä täydellistä. Ruoansulatuskanavan oireilua aiheuttavia sieniä on paljon, eikä niitä kaikkia vielä tunneta. Monet ruokasienilajit, kuten rouskut (Lactarius), haperot (Russula) ja mesisienet sekä siitake, aiheuttavat oireita vain raakoina tai huonosti kypsennettyinä.
  •  Antabuksen tavoin vaikuttava harmaamustesieni (Coprinus antamentarius) sisältää kopriini-nimistä yhdistettä, joka yhdessä alkoholin kanssa aiheuttaa myrkytystilan. Oireet alkavat nopeasti. Niitä ovat metallin maku suussa, kasvojen punoitus, rintakipu, oksentelu ja ripuli. Myrkytys voi syntyä, vaikka alkoholin ja sienten nauttimisen välillä olisi useampi päivä.

  • Hemolyyttiset myrkyt aiheuttavat punasolujen hajoamista ja anemiaa. Rusokärpässienen (Amanita rubescens) sisältämä hemolyyttinen myrkky hajoaa kuumennettaessa.

  • Mustarouskun (Lactarius necator) on todettu sisältävän mutageenistä eli mutaatioita aiheuttavaa nekatoriinia. Myös joidenkin muiden sienten epäillään olevan mutageenisia, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. 

   

  Ympäristömyrkyt ja radioaktiiviset aineet

  Ympäristömyrkyt rikastuvat sienirihmastoihin ja itiöemiin. Tehokkaimpia ympäristömyrkkyjen rikastajia ovat nurmikolla ja lehtikarikkeessa kasvavat sienet, joiden rihmastot kasvavat maaperän saastuneessa pintakerroksessa; mykorritsasienet ja puuta lahottavat sienet eivät sisällä yhtä paljon ympäristömyrkkyjä. Myös radioaktiiviset aineet, kuten cesium kertyvät sieniin. Radioaktiivisten aineiden pitoisuus sienissä vaihtelee sienilajin ja kasvupaikan mukaan. Ruokasienistä mustavahakkaissaHygrophorus camarophyllus), orakkaissa, kehnäsienissä, kangastateissa (Suillus variegatus), rouskuissa, mustatorvisienissä (Craterellus cornucopioides) ja suppilovahveroissa (Cantharellus tubaeformis) radioaktiivisten aineiden pitoisuus voi ylittää EU:n raja-arvon. Korvasienet, lampaankääpä (Albatrellus ovinus) sekä kanto- ja mesisienet sisältävät vähiten radioaktiivisia aineita. Radioisotooppeja sisältäviä sieniä voi satunnaisesti käyttää ravinnoksi, sillä liottaminen ja ryöppääminen poistavat suuren osan radioaktiivisuudesta.

  

Anoreksia

Anoreksia nervosa eli laihuushäiriö on syömishäiriö josta kärsivällä ihmisellä (anorektikolla) on tarve pudottaa painoaan keinoilla millä hyvänsä. Vastoin yleistä käsitystä kaikki anorektikot eivät tunne itseään lihavaksi.
           Kuvaus:

• sairaalloinen laihdutus, joka voi johtaa nälkäkuolemaan
•  vääristyneen omakuvan takia anorektikko syö hyvin vähän jos sitäkään, ja urheilee lähes pakonomaisesti                                                                                                                                              
• anorektikko voi myös harjoittaa vatsantyhjennystä eli oksentelua                                             

• Anorektinen henkilö pyrkii usein salaamaan sairautensa läheisiltään, eikä halua hakeutua hoitoon. Tämä johtuu usein siitä, että vaikka anorektikot useimmiten tietävätkin käyttäytyvänsä epänormaalisti ja jopa terveydelleen vaarallisesti, he eivät välttämättä koe sen olevan hoitoa tarvitseva ongelma ja hoidosta väistämättä aiheutuva oireilun estäminen aiheuttaa heille ahdistusta   

• Oireilu eli muiden muassa ruokien energiamäärien tarkkailu, liikunta, ja syömisen rajoittaminen tuntuvat anorektikoista usein rauhoittavilta ja paluu normaaliin syömiseen pelottavalta tai ahdistavalta. Anoreksia puhkeaa useimmiten nuoruusiällä tai varhaisaikuisuudessa, mutta nykyisin myös aikuisten erilaiset syömishäiriöt ovat yleistyneet    

Seuraukset

• Ravinnon vähyys voi aiheuttaa aliravitsemusta sekä lukuisia puutostiloja, jotka voivat johtaa muun muassa vastustuskyvyn ja luuston heikkenemiseen, ja lopulta jopa kuolemaan
• Sairauden edetessä ja ruumiin rasvapitoisuuden vähetessä sairastuneen lihakset heikkenevät ja surkastuvat, iho kuivuu ja saattaa alkaa kasvaa lanugoa eli nukkamaista karvaa suojakseen, ja naisilla kuukautiset  jäävät ennen pitkää pois. Sairaus saattaa aiheuttaa osteoporoosia ja hidastaa pituuskasvua nuorilla

• Anoreksiia sairastavalla ihmisellä raajat saattavat olla kylmät ja kananlihalla. Riski erilaisiin sydämen rytmihäiriöihin on korkeampi normaaliin verraten

• Aliravitsemus aiheuttaa usein masennusta, joka usein lievittyy jo ravitsemustilan parantumisella. Myös tiedonkäsittelykyvyn heikkenemistä esiintyy

 Jatkuessaan anoreksia voi johtaa kuolemaan usein eri tavoin. Aliravitsemus heikentää vastustuskykyä ja näin altistaa sairauksille, ja erittäin raju aliravitsemus voi johtaa sydämen pysähtymiseen, jos sisäelimiä ympäröivät viimeisetkin rasvavarannot kuluvat loppuun. Anoreksiaan liittyy myös kohonnut itsemurhariski 

 

Esiintyminen

• Anoreksia nervosa on yleisintä naisilla, joita on sairastuneista 90-95 prosenttia, mutta sitä tavataan myös miehillä

• Kaikkiaan esiintyvyydeksi arvioidaan noin 1-5 % väestöstä. Sairauteen liittyy kohonnut kuolleisuus, ja arviolta 10 % anorektikoista kuolee sairautensa aiheuttamiin komplikaatioihin. Keskimääräinen sairastamisaika on 6-7 vuotta. Joissakin tutkimuksissa on päädytty tulokseen, että anoreksiaan liittyy nuorten naisten mielenterveyden häiriöistä suurin kuolleisuus
• On olemassa myös ihmisiä, jotka pitävät anoreksiaa elämäntapana. He kutsuvat itseään nimellä pro-ana. Pro-anat sairastavat anoreksiaa tai pyrkivät anoreksiankaltaiseen tilaan.

• Anoreksiaa pidetään nykyisin oireena jostakin syvemmällä olevasta ongelmasta. Terapia kuuluu yleisesti anorektikoiden jatkohoitoon, jotta sairauden uusimiselta säästyttäisiin
•  Mahdollisia syitä ja riskitekijöitä anoreksialle on esitetty lukuisia; tällaisia saattavat olla esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö, sairauden esiintyminen suvussa ja perfektionistinen luonne

    

Nuorten suhtautuminen muotiin

Kuinka paljon rahaa vaatteisiin, meikkeihin ja asusteisiin nuorilla tytöillä menee kuussa? Merkkilaukut maksavat yksinään jo yli 40 euroa. Merkkihupparit, -farkut ja -kengät ovat teinityttöjen keskuudessa jo liiankin suosittuja.  Todellisuus on,  etteivät merkkivaatteet näytä paremmilta kuin normaalit, eivätkä kestä kauemmin. Itse olen vapaa muodista ja uskallan pukeutua miten itse haluan. Mielestäni tunnetut suunnittelijat ja kalliit hinnat eivät tee parempaa vaatetta. Entä miten nuoret tytöt suhtautuvat kirpparivaatteisiin? Tulin aamulla kouluun uudet neljän euron farkut jalassa, jotka olin ostanut kirpparilta. Ystäväni olivat kokooontuneet pihalle rinkiin ja joku huomasi uudet farkkuni. Yksi ystäväni kehui niitä näteiksi ja kysyi mistä olin ostanut ne.   "Kirpparilta" minä vastasin, ja kaikki kuusi tyttöä tuijottivat minua kuin hullua. Samassa kello soi ja kiirehdin historian tunnille. Tunnilla kaksi ystävistäni - jotka olivat samalla luokalla - mulkoilivat minua ikävästi. Kuulin juorut vasta ruokalassa, kun yksi ystävistäni tuli kertomaan että hän oli kuullut yhden tytön puhuvan minusta pahaa kirpparifarkkujeni takia. Mietin sitä hetken ja aloin nauraa hekottaa kovaan ääneen ja tyttöporukka kääntyi katsomaan minua. Kun he näkivät minun nauravan ja katsovan heitä, he punastuivat ja lähtivät ruokalasta. Tämän jälkeen vaatteistani ei enää kuittailtu mitään. Miksi sana "Kirppari" muutti nätit farkut ällöttäviksi? Itse käytän noita farkkuja edelleen vaikka tuosta tapahtumasta on jo vuosia. Muodin kokonaisuuteen kuuluu myös vartalo ja meikit. Tytöt alkavat yleensä käyttää meikkiä 12-14 vuotiaina. Miksi luonnonkauniit tytöt käyttävät meikkiä niin nuoresta pitäen? Näyttääkseen vanhemmilta? Ketä muka haluaa  yksitoistavuotiaana näyttää 16-vuotiaalta? Meikki vanhetaan ihoa ja voi aiheuttaa finnejä näppylöitä yms. Vartaloon liittyvät ihanteet omasta kropasta, joihin kuuluu kiistattomasti laihuus. Mallit ovat sotkeneet nuorten minäkuvan.

                                                          Tältäkö haluat näyttää?

Mitä kaikkea ihmiset tekevät näyttääkseen hyvältä?

                                         Tältä  Lindsay Lohan ennen näytti. Entä nyt?

                                                               Parempi vai pahempi?!

 

                                                     ÄLÄ RUPEA TYHMYYKSIIN!!






                                                        
                                               

Nuorten ongelmakäyttäytyminen

Nykyisin nuorten ongelmakäyttäytyminen on yleistä. Useimmiten siihen kuuluu päihteiden käyttö. Syinä siihen voivat olla vanhemmat kaverit tai nuoren omat ongelmat esim. kotona. Joskus se on vain hauskan pitoa, joka riistäytyy käsistä aikuisten mielestä. Kun aikuiset puuttuvat asiaan, siitä tehdään kauhea numero. Nuorelta kysellään loputtomiin asiasta ja jos hän vastaa totuudenmukaisesti, hänet leimataan hulluksi tai alkoholistiksi. Nuorten ei anneta itse tajuta ongelmia ja niiden ratkaisua, vaan ne selitetään hänelle uudestaa ja uudestaan. Kyseisestä nuoresta tehdään myös lastensuojeluilmoitus. Selvästi sanottuna nuoret joutuvat siis ongelmiin oltuaan rehellisiä. Rohkaisevatko aikuiset nuoria valehtelemaan heille?  Haluavatko aikuiset mielummin kuulla valheen, jotta heille tulisi parempi mieli? Onko nuorten satunnainen alkoholinkäyttö oikea ongelma?