Syöpä karsii ihmiskuntaa

Syöpä kattaa joukon erilaisia sairauksia, joita yhdistää solujen hallitsematon jakautuminen. Syöpä on Suomessa toiseksi yleisin kuolinsyy, ja siihen kuolee vuosittain kymmenisen tuhatta suomalaista. Vuonna 2004 uusia syöpiä todettiin kaikkiaan noin 26 000. Kansainvälisesti suomalaisten syöpäkuolleisuus on kuitenkin suhteellisen pieni.
Jossain elämänsä vaiheessa joka neljäs suomalainen sairastuu syöpään. Syöpäpotilaiden elinennuste on koko ajan parantunut ja hyväennusteisten syöpien osuus lisääntynyt. Elossa on siten paljon syövän sairastaneita suomalaisia. Riski sairastua syöpään kasvaa ikääntyessä, mutta on myös lapsia jotka sairastavat syöpää.

Syövän riskejä elintavoissa, ympäristössä ja perimässä

Elintavat ja ympäristötekijät vaikuttavat syöpien syntyyn. Arviolta 75% - 90% teollisuusmaiden syöpätapauksista on ympäristötekijöiden aiheuttamia. Syöpien syntyyn on yhdistetty muun muassa tupakka, ravinto, alkoholi, seksuaali- ja lisääntymiskäyttäytyminen sekä kemikaali-, säteily- ja pölyaltistus. Tämän perusteella moni syöpä olisi todennäköisesti ehkäistävissä. Perinnöllinen alttius liittyy noin 10 prosenttiin tavallisista syövistä, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolensyövässä.Syyt vaihtelevat eri syöpämuodoissa.

Tupakointi aiheuttaa yhdeksän kymmenestä keuhkosyövästä. Lisäksi sillä on vaikutusta muidenkin syöpien, kuten suu- ja nielunalueen, ruokatorvi-, munuais-, haima-, kohdunkaula- ja virtsarakkosyöpien syntyyn. Tupakointitapojen erot selittävät myös monen syöpätyypin sosiaaliryhmittäisiä eroja.

Bakteerien ja virusten aiheuttamilla infektioilla voi olla aiemmin oletettua suurempi merkitys tiettyjen syöpien synnyssä. Myös ravintotottumusten, alkoholinkäytön, liikunnan ja lihavuuden on arvioitu vaikuttavan syöpien ilmaantumiseen. Lisääntynyt auringonotto on esimerkiksi vaikuttanut ihomelanooman yleistymiseen.  

Eturauhassyöpä miesten tyypillisin syöpä

Miesten syöpäsairastavuus on pysynyt 50 vuodessa suurin piirtein samana. Mutta koska hyväennusteisten syöpien osuus on kasvanut, miesten kuolleisuus syöpään on parissakymmenessä vuodessa jatkuvasti pienentynyt.

Miesten yleisin syöpämuoto on nykyisin eturauhassyöpä, joka kattaa vajaan kolmanneksen miesten syövistä. Virtsarakkosyöpä, aivo- ja hermostokasvaimet, paksusuolisyöpä ja melanooma ovat myös yleistyneet. Sen sijaan maha- ja ruokatorvisyöpä ovat käyneet miehillä harvinaisemmiksi, kuten tupakoinnin vähenemisen myötä keuhko-, huuli- ja kurkunpääsyöpä.

Miesten yleisemmästä tupakoinnista johtuen kurkunpää-, keuhko- ja huulisyöpä on kuitenkin miehillä huomattavasti yleisempiä kuin naisilla.

Rinta- ja sukuelinsyövät yleisimpiä naisilla

2000-luvun alussa lähes puolet naisten uusista syövistä ovat olleet rinta- tai sukuelinsyöpiä. Jälkimmäisten ajatellaan liittyvän erityisesti syntyvyyden pienenemiseen.

Kuten miehillä, naisten maha- ja ruokatorvisyöpä ovat vähentyneet. Sen sijaan virtsarakkosyöpä, keskushermostokasvaimet, suolistosyöpä ja ihomelanooma ovat yleistyneet. Yleistynyt keuhkosyöpä liittyy naisten tupakoinnin lisääntymiseen.

Naisten syöpäsairastuvuus on hieman yleistynyt viime vuosikymmeninä johtuen yleistyneestä rintasyövästä. Syöpäkuolleisuus on kuitenkin pysynyt suurin piirtein ennallaan.

Sairastavuudessa alueellisia ja sosioekonomisia eroja

Naisten syöpien esiintyvyydessä on alueellisia eroja enemmän kuin miesten syövissä. Uudellamaalla syöpä on naisilla noin neljänneksen yleisempi Itä- ja Pohjois-Suomeen verrattuna.

Miehillä alueelliset erot eivät ole yhtä suuret.Syöpäsairastavuudessa on myös sosioekonomista vaihtelua. Esimerkiksi ruokatorvi-, maha- ja kohdunkaulan syöpä sekä keuhkosyöpä liittyvät useammin lyhyempään koulutukseen ja pienempiin tuloihin. Sen sijaan paksusuoli-, rinta-, eturauhas- ja kivessyöpä liittyvät korkeampaan sosiaaliseen asemaan.