Diabetes on ryhmä sairauksia, joille kaikille on tyypillistä veren liian suuri glukoosi- eli sokeripitoisuus. Tauti jaetaan perinteisesti kahteen päämuotoon: tyypin 1 eli nuoruustyypin ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen.
Diabeteksen raja-arvona on paastossa mitattu veren glukoosipitoisuus 7,0 mmol/l tai enemmän, tai kahden tunnin sokerirasituskokeen jälkeen glukoosipitoisuus 11,1 mmol/l tai enemmän. Riippuen alatyypistä diabetes voi esimerkiksi johtua siitä, että elimistö ei tuota tarpeeksi insuliinia tai elimistön kyky käyttää insuliinia tehokkaasti on häiriintynyt. Aina tyypit eivät ole helposti toisistaan erotettavissa.
Diabeteksen raja-arvona on paastossa mitattu veren glukoosipitoisuus 7,0 mmol/l tai enemmän, tai kahden tunnin sokerirasituskokeen jälkeen glukoosipitoisuus 11,1 mmol/l tai enemmän. Riippuen alatyypistä diabetes voi esimerkiksi johtua siitä, että elimistö ei tuota tarpeeksi insuliinia tai elimistön kyky käyttää insuliinia tehokkaasti on häiriintynyt. Aina tyypit eivät ole helposti toisistaan erotettavissa.
Diabetes on yleistynyt hälyttävästi
Maassamme on yli 200 000 diabetesta sairastavaa henkilöä. Diabetes on yleisempi miehillä kuin naisilla. Näiden lisäksi väestössä on huomattava määrä oireettomia diabeetikoita joiden sairautta ei ole vielä diagnosoitu. Vuosittain diagnosoidaan yli 15 000 uutta diabetestapausta. Kaikkiaan diabetes on yleistynyt hälyttävästi 1950-luvun alusta 2000-luvulle tultaessa. Tyypin 1 diabeteksessa ilmaantuvuus on nelinkertainen 50-luvun alkuun verrattuna. Tyypin 2 diabetes on yleistynyt myös selvästi: 50-lukuun verrattuna sen esiintyvyys on 10-kertainen.
Tyypin 1 diabetes puhkeaa yleisimmin nuoruudessa
Tyypin 1 eli insuliininpuutosdiabetes puhkeaa yleisimmin ennen 15 vuoden ikää, mutta sairastua voi missä iässä tahansa Taipumus sairastua tyypin 1 diabetekseen voi periytyä, mutta myös ulkoisilla tekijöillä on vaikutusta taudin puhkeamiseen. Ympäristötekijöitä ei runsaasta tutkimuksesta huolimatta vielä tunneta. Lasten sairastuvuutta tyypin 1 diabetekseen on Suomessa seurattu 1960-luvun puolivälistä. Siihen sairastuu meillä vuosittain yli 600 alle 15-vuotiasta lasta. Tämän ikäryhmän sairastuvuus onkin Suomessa maailman korkein. 1990-luvun aikana 40 lasta sadastatuhannesta sairastui, kun vastaavasti muulla Euroopassa sairastui keskimäärin 10 sadastatuhannesta. Sairastuvuus on Suomessa kuin muuallakin lisääntynyt viime vuosikymmeninä tasaisesti 3 % vuodessa. Syytä tyypin 1 lisääntymiseen ei tiedetä.
Tyypin 2 diabeteksen yhteys metaboliseen oireyhtymään
Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin erittäin nopeasti lisääntyvä terveysongelma. Noin 85% kaikista diabeetikoista on tyypin 2 diabeetikoita. Tyypin 2 diabetes kuuluu oireyhtymään, josta käytetään nimitystä metabolinen oireyhtymä. Ttunnusomaista taudille on kohonneen veren glukoosin lisäksi samanaikaisesti esiintyvä häiriö veren rasva-arvoissa, kohonnut verenpaine ja vyötärölihavuus. Tyypin 2 diabeteksessa elimistön herkkyys insuliinille on heikentynyt. Lääkehoito on yleisin tyypin 2 diabeteksen muodossa, mutta sairautta pidetään kurissa myös ruokavaliolla. Tyypin 2 diabetes ilmaantuu yleensä 30. ikävuoden jälkeen, ja yleisimmin eläkeiässä. Myös tyypin 2 diabetes on lisääntynyt, ja lisääntyneen ylipainoisuuden ja liikunnan puutteen arvioidaan aiheuttavan tätä sairauden muotoa.
Vakavia lisäsairauksia diabeteksen myötä
Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen liittyy vakavia lisäsairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, silmäsairauksia ja munuaissairauksia. Näiden lisäsairauksien puhkeamiseen voidaan vaikuttaa diabeteksen ja siihen läheisesti liittyvien riskitekijöiden huolellisella hoidolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti