Jatkotarina

                                                          1.Henna

                                                         2.Natalie                                                          3.Tomas

                                                          4. Miina

                                                           5. Otto

                                                           6. Osku

Pikkukaupungin salaisuus

Ilta hämärtyi jo japanilaisessa pikkukaupungissa tai no, oikeastaan se oli kylä. Kylässä asui noin 150 ihmistä, jotka olivat kasvaneet ja eläneet siellä aikojen alusta asti. Kylässä asui myös Chao, Lee, Sani ja Fang, neljä ystävystä jotka olivat tietoisempia taikauskoista kuin muut kyläläiset.

Chao, Lee, Sani ja Fang juoksivat kylässä. He törmäsivät vanhaan naiseen. Nainen oli todella pieni ja kurttuinen. Hänellä oli mukanaan iso simpukka. Se oli musta. Chao ja kumppanit pysähtyivät naisen luo. Nainen kurkkasi huivinsa alta. Hänen silmänsä olivat myös mustat. Itseasiassa hän oli kokonaan harmaa. Chao ja kumppanit pelästyivät ja lähtivät kirkuen illan pimeyteen.

Chao ja kumppanit pysähtyivät. Kumppanit ihmettelivät mitä he näkivät ja Chao kysyi kaikilta, että näkivätkö he saman naisen. Kumppanit nyökkäsivät. Chaon mielestä nainen oli noita, jolla oli voimia. Kumppanit eivät olleet sama mieltä Chaon kanssa.

Leen mielestä nainen taas oli kuollut, eli jonkinsortin henki. Sani ja Fang olivat liian paniikissa sanomaan mitään. He kaikki istahtivat vanhalle puunrungolle, kunnes he kuulivat askelia. Isoja, raskaita askelia. Lee vilkaisi äänen suuntaan ja näki vanhan naisen kävelemässä heitä kohti seurassaan iso lauma susia, jotka tuntuivat tottelevan häntä.

Sudet eivät kuitenkaan hyökänneet  heiden kimppuunsa, vaan pysähtyivät naisen merkistä muutaman metrin päähän heistä.

Nainen oli karvainen kuin turkkilaisen käsi. Mutta metsän keskeltä ilmestyi karvakäsi joka vei naista jolloin sudet tappoivat Leen. Karvakäden nimi oli Otto. Otto oli karvaisempi kuin kaikki muut karvakädet yhteensä.

       Karvainen Otto nappasi myös Sanin ja tunki hänen väkisin suuhunsa. Sanissa oli liian vähän karvaa ja Otto oksensi hänet ulos. Sitten Zombieksi muuttunut Felicia (Emman jatkotarinasta) tuli syömään Fangin aivot. Fang juoksi kirkuen karkuun, mutta kompastui suuren tammen juureen. Sitten tammi heräsi henkii ja heitti Fangin pohjattomaan kuiluun. Fang jäi sinne kärsimään ikuisiksi ajoiksi. Vain Sani jäi henkiin. Vai jäikö? Katsotaan...

Sama paha tammi joka tuhosi Fangin, hyökkäsi nyt myös Sanin kimppuun. Tammi rupesi sylkemään karvapalloja, joista tuli pokemoneja. ” Charmander, VALITSEN sinut!!! ” huusi tammi kumealla basso äänellään ja  Charmander ilmestyi Sanin eteen. Charmander oli juuri tappamassa Sanin kun taivaalta juoksi Entei pelastamaan hänet. Entei tappoi Charmanderin, mutta oli unohtanut että hän oli karvainen. Kärvakäsi Otto ryntäsi paikalle ja söi Entein ja Sanin samalla kertaa.

     LOPPU... Vai onko??  

Diabetes

Diabetes on ryhmä sairauksia, joille kaikille on tyypillistä veren liian suuri glukoosi- eli sokeripitoisuus. Tauti jaetaan perinteisesti kahteen päämuotoon: tyypin 1 eli nuoruustyypin ja tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen.
Diabeteksen raja-arvona on paastossa mitattu veren glukoosipitoisuus 7,0 mmol/l tai enemmän, tai kahden tunnin sokerirasituskokeen jälkeen glukoosipitoisuus 11,1 mmol/l tai enemmän. Riippuen alatyypistä diabetes voi esimerkiksi johtua siitä, että elimistö ei tuota tarpeeksi insuliinia tai elimistön kyky käyttää insuliinia tehokkaasti on häiriintynyt. Aina tyypit eivät ole helposti toisistaan erotettavissa.

Diabetes on yleistynyt hälyttävästi

Maassamme on yli 200 000 diabetesta sairastavaa henkilöä. Diabetes on yleisempi miehillä kuin naisilla. Näiden lisäksi väestössä on huomattava määrä oireettomia diabeetikoita joiden sairautta ei ole vielä diagnosoitu. Vuosittain diagnosoidaan yli 15 000 uutta diabetestapausta. Kaikkiaan diabetes on yleistynyt hälyttävästi 1950-luvun alusta 2000-luvulle tultaessa. Tyypin 1 diabeteksessa ilmaantuvuus on nelinkertainen 50-luvun alkuun verrattuna. Tyypin 2 diabetes on yleistynyt myös selvästi: 50-lukuun verrattuna sen esiintyvyys on 10-kertainen.

Tyypin 1 diabetes puhkeaa yleisimmin nuoruudessa

Tyypin 1 eli insuliininpuutosdiabetes puhkeaa yleisimmin ennen 15 vuoden ikää, mutta sairastua voi missä iässä tahansa Taipumus sairastua tyypin 1 diabetekseen voi periytyä, mutta myös ulkoisilla tekijöillä on vaikutusta taudin puhkeamiseen. Ympäristötekijöitä ei runsaasta tutkimuksesta huolimatta vielä tunneta. Lasten sairastuvuutta tyypin 1 diabetekseen on Suomessa seurattu 1960-luvun puolivälistä. Siihen sairastuu meillä vuosittain yli 600 alle 15-vuotiasta lasta. Tämän ikäryhmän sairastuvuus onkin Suomessa maailman korkein. 1990-luvun aikana 40 lasta sadastatuhannesta sairastui, kun vastaavasti muulla Euroopassa sairastui keskimäärin 10 sadastatuhannesta. Sairastuvuus on Suomessa kuin muuallakin lisääntynyt viime vuosikymmeninä tasaisesti 3 % vuodessa. Syytä tyypin 1 lisääntymiseen ei tiedetä.

Tyypin 2 diabeteksen yhteys metaboliseen oireyhtymään

Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin erittäin nopeasti lisääntyvä terveysongelma. Noin 85% kaikista diabeetikoista on tyypin 2 diabeetikoita. Tyypin 2 diabetes kuuluu oireyhtymään, josta käytetään nimitystä metabolinen oireyhtymä. Ttunnusomaista taudille on kohonneen veren glukoosin lisäksi samanaikaisesti esiintyvä häiriö veren rasva-arvoissa, kohonnut verenpaine ja vyötärölihavuus. Tyypin 2 diabeteksessa elimistön herkkyys insuliinille on heikentynyt. Lääkehoito on yleisin tyypin 2 diabeteksen muodossa, mutta sairautta pidetään kurissa myös ruokavaliolla. Tyypin 2 diabetes ilmaantuu yleensä 30. ikävuoden jälkeen, ja yleisimmin eläkeiässä. Myös tyypin 2 diabetes on lisääntynyt, ja lisääntyneen ylipainoisuuden ja liikunnan puutteen arvioidaan aiheuttavan tätä sairauden muotoa.

Vakavia lisäsairauksia diabeteksen myötä

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen liittyy vakavia lisäsairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, silmäsairauksia ja munuaissairauksia. Näiden lisäsairauksien puhkeamiseen voidaan vaikuttaa diabeteksen ja siihen läheisesti liittyvien riskitekijöiden huolellisella hoidolla.

Elämäntapamuutokset ehkäisevät

Kansanterveyslaitos tutkii tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä, periytymistä ja ennaltaehkäisymahdollisuuksia. Laitos on muun muassa koordinoi suomalaista DPS-tutkimusta tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisystä. Tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että diabetesta voidaan ehkäistä elämäntapamuutoksilla. 

Sairastumisriskiä voidaan arvioida testillä

Kansanterveyslaitoksen kehittämä diabeteksen riskitesti (paina tästä ja valitse riskitesti nuorille) on helppo ja luotettava tapa selvittää sairastumisriski. Kansanterveyslaitos osallistuu myös kansalliseen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaan, jonka tavoitteena on soveltaa tutkimustietoa diabeteksen ehkäisystä käytäntöön.

Syöpä karsii ihmiskuntaa

Syöpä kattaa joukon erilaisia sairauksia, joita yhdistää solujen hallitsematon jakautuminen. Syöpä on Suomessa toiseksi yleisin kuolinsyy, ja siihen kuolee vuosittain kymmenisen tuhatta suomalaista. Vuonna 2004 uusia syöpiä todettiin kaikkiaan noin 26 000. Kansainvälisesti suomalaisten syöpäkuolleisuus on kuitenkin suhteellisen pieni.
Jossain elämänsä vaiheessa joka neljäs suomalainen sairastuu syöpään. Syöpäpotilaiden elinennuste on koko ajan parantunut ja hyväennusteisten syöpien osuus lisääntynyt. Elossa on siten paljon syövän sairastaneita suomalaisia. Riski sairastua syöpään kasvaa ikääntyessä, mutta on myös lapsia jotka sairastavat syöpää.

Syövän riskejä elintavoissa, ympäristössä ja perimässä

Elintavat ja ympäristötekijät vaikuttavat syöpien syntyyn. Arviolta 75% - 90% teollisuusmaiden syöpätapauksista on ympäristötekijöiden aiheuttamia. Syöpien syntyyn on yhdistetty muun muassa tupakka, ravinto, alkoholi, seksuaali- ja lisääntymiskäyttäytyminen sekä kemikaali-, säteily- ja pölyaltistus. Tämän perusteella moni syöpä olisi todennäköisesti ehkäistävissä. Perinnöllinen alttius liittyy noin 10 prosenttiin tavallisista syövistä, kuten rinta-, eturauhas- ja paksusuolensyövässä.Syyt vaihtelevat eri syöpämuodoissa.

Tupakointi aiheuttaa yhdeksän kymmenestä keuhkosyövästä. Lisäksi sillä on vaikutusta muidenkin syöpien, kuten suu- ja nielunalueen, ruokatorvi-, munuais-, haima-, kohdunkaula- ja virtsarakkosyöpien syntyyn. Tupakointitapojen erot selittävät myös monen syöpätyypin sosiaaliryhmittäisiä eroja.

Bakteerien ja virusten aiheuttamilla infektioilla voi olla aiemmin oletettua suurempi merkitys tiettyjen syöpien synnyssä. Myös ravintotottumusten, alkoholinkäytön, liikunnan ja lihavuuden on arvioitu vaikuttavan syöpien ilmaantumiseen. Lisääntynyt auringonotto on esimerkiksi vaikuttanut ihomelanooman yleistymiseen.  

Eturauhassyöpä miesten tyypillisin syöpä

Miesten syöpäsairastavuus on pysynyt 50 vuodessa suurin piirtein samana. Mutta koska hyväennusteisten syöpien osuus on kasvanut, miesten kuolleisuus syöpään on parissakymmenessä vuodessa jatkuvasti pienentynyt.

Miesten yleisin syöpämuoto on nykyisin eturauhassyöpä, joka kattaa vajaan kolmanneksen miesten syövistä. Virtsarakkosyöpä, aivo- ja hermostokasvaimet, paksusuolisyöpä ja melanooma ovat myös yleistyneet. Sen sijaan maha- ja ruokatorvisyöpä ovat käyneet miehillä harvinaisemmiksi, kuten tupakoinnin vähenemisen myötä keuhko-, huuli- ja kurkunpääsyöpä.

Miesten yleisemmästä tupakoinnista johtuen kurkunpää-, keuhko- ja huulisyöpä on kuitenkin miehillä huomattavasti yleisempiä kuin naisilla.

Rinta- ja sukuelinsyövät yleisimpiä naisilla

2000-luvun alussa lähes puolet naisten uusista syövistä ovat olleet rinta- tai sukuelinsyöpiä. Jälkimmäisten ajatellaan liittyvän erityisesti syntyvyyden pienenemiseen.

Kuten miehillä, naisten maha- ja ruokatorvisyöpä ovat vähentyneet. Sen sijaan virtsarakkosyöpä, keskushermostokasvaimet, suolistosyöpä ja ihomelanooma ovat yleistyneet. Yleistynyt keuhkosyöpä liittyy naisten tupakoinnin lisääntymiseen.

Naisten syöpäsairastuvuus on hieman yleistynyt viime vuosikymmeninä johtuen yleistyneestä rintasyövästä. Syöpäkuolleisuus on kuitenkin pysynyt suurin piirtein ennallaan.

Sairastavuudessa alueellisia ja sosioekonomisia eroja

Naisten syöpien esiintyvyydessä on alueellisia eroja enemmän kuin miesten syövissä. Uudellamaalla syöpä on naisilla noin neljänneksen yleisempi Itä- ja Pohjois-Suomeen verrattuna.

Miehillä alueelliset erot eivät ole yhtä suuret.Syöpäsairastavuudessa on myös sosioekonomista vaihtelua. Esimerkiksi ruokatorvi-, maha- ja kohdunkaulan syöpä sekä keuhkosyöpä liittyvät useammin lyhyempään koulutukseen ja pienempiin tuloihin. Sen sijaan paksusuoli-, rinta-, eturauhas- ja kivessyöpä liittyvät korkeampaan sosiaaliseen asemaan.

mainos analyysi

Reissumies miehen tiellä pitää =)

Mainos on kirkas kuin aamuaurinko.

Auringon tilalla on pyöreä leipäpaketti.

Keltainen väri toistuu paketin nimen pohjavärinä ja mainoksen pohjavärinä.

Kulkeminen toistuu ensin tekstinä mainoksessa ja sitten kuvana tuotteessa, jossa nuorimies reppuselässä askeltaa reippaasti.

Tuotteen nimi on myös kulkemiseen liittyvä sana: Reissumies.

Mainoksella ja tuotteen nimellä yritetään väittää että kun syö ruisleipää saa energiaa liikkumiseen, kuten myös auringosta saa energiaa.

R- konsonantti, ruis ja mies sana ovat kaikki vahvuuteen liittyviä sanoja.

Teini tytöt

Miten pojat suhtautuvat teini-ikäisinä tyttöihin?
Haastateltavana 14-vuotias ystäväni Tomas.

-Miten pojat suhtautuvat poikamaisiin tyttöihin?
-Niiden kans on niinku helpompi olla kavereita, ku on jotai yhteistä. Mut on hyvä et on tyttömäisii tyttöjäki.


-Mitä mieltä olet tyttöjen meikkaamisesta?
-Joskus se voi tarkottaa et niil o huono itsetunto. Mut muute se on iha kivaa ku ne on nättei.


-Miten suhtaudut tupakoiviin tyttöihin?
-Se on sääli ku ne voi kuolla tosi nuorina, mutten syrji heitä.


-Uskotko että tytöt voivat olla luonnonkauniita?
-Totta kai.


-Riitelevätkö pojat usein tytöistä?
-Joo mut ei sillee tosissaan. Eli ei väkivaltaa. 

- Mihin kiinnität huomiota kun näet tytön ensimmäisen kerran?
- Kauneuteen ja siihe et osaaks ne pitää huolta itsestään. Ja luonteeseen.