Sienten myrkyt

Haitalliset aineet sienissä:

Sienissä on monia ihmiselle haitallisia aineita. Osa niistä on sienten tuottamia kuten sienimyrkyt. Osa on peräisin ympäristöstä kuten ympäristömyrkyt ja radioaktiiviset saasteet. Lisäksi sienet voivat aiheuttaa allergiaa ja yliherkkyysoireita.

Myrkkysienillä ei ole mitään yhteisiä ominaisuuksia, jotka helpottaisivat niiden tunnistamista. Ne voivat olla miedon makuisia, ja eläimet voivat syödä ihmiselle myrkyllisiä sieniä. Monilla ruokasienillä on myrkyllinen näköislaji.

 Myrkytysoireiden aiheuttaja on usein tuntematon sieni. Kuolemaan johtavat myrkytykset ovat Suomessa harvinaisia. Sienten myrkyllisyys vaihtelee tappavan myrkyllisestä lievästi myrkylliseen. Osa myrkyistä voidaan poistaa esikäsittelyllä, kuten ryöppäämällä.         

Sienimyrkyt:

Solumyrkyt

Solumyrkyt ovat soluja tuhoavia myrkkyjä. Ne vaikuttavat sisäelimiin, erityisesti maksaan ja munuaisiin, joiden toiminta on vilkasta. Niiden vaikutukset ovat peruuttamattomia.                Varhaisoireet (oksentelu, vatsakipu ja ripuli) ilmaantuvat 4–24 tunnin kuluttua sienen nauttimisesta. Jonkin ajan kuluttua oireet häviävät, mutta alkavat uudestaan muutaman vuorokauden kuluttua, koska munuaiset ja maksa ovat vaurioituneet. Solumyrkkyjä on kolme pääryhmää:

•  Syklopeptidejä (amatoksiineja ja fallotoksiineja) on erityisesti kavalakärpässienessä (Amanita phalloides) javalkokärpässienissä sekä pikku-ukonsienissä (Lepiota), nääpiköissä (Galerina) ja kuupikoissa (Conocybe). Syklopeptidit vaikuttavat maksan toimintaan.  Ne eivät tuhoudu kuumennettaessa tai kuivaamalla. Myrkytys vaatii sairaalahoitoa.

• Orellaania on erityisesti seitikeissä (Cortinarius). Se tuhoaa ensisijaisesti munuaiskudosta. Varhaisoireet ovat lievät. Latenssiaika munuaisvauriosta kertoviin oireisiin voi olla jopa pari viikkoa. Oireita ovat muun muassa väsymys, suun kuivuminen, jatkuva virtsaamistarve, alavatsasärky ja lihassärky. Lopulta virtsaneritys lakkaa kokonaan. Orellaniinimyrkytystä voidaan hoitaa keinomunuaishoidolla eli hemodialyysilla. Voidaan myös tehdä munuaisensiirto. 
• Gyromitriiniä  on korvasienissä (Gyromitra). Se on vesiliukoinen yhdiste, joka hajoaa keitettäessä ja haihtuu veden mukana sienten kuivaamisen yhteydessä. Korvasienten ryöppäyksen yhteydessä haihtuva vesihöyry voi hengitettynä aiheuttaa myrkytyksen. Tuore korvasieni on tappavan myrkyllinen. Gyromitriini vaikuttaa sekä maksaan ja munuaisiin. Lisäksi sen on todettu pitkäaikaiskäytössä lisäävän syöpäriskiä. Gyromitriinimyrkytyksen oireita ovat: väsymys, pahoinvointi, säryt, oksentelu, ripuli sekä keskushermosto-oireet, kuten rauhattomuus ja lihaskouristelu. Maksan alue tuntuu kovalta ja virtsaan erittyy verta. Myöhemmin virtsaneritys lakkaa. Ilman sairaalahoitoa potilas kuolee muutaman päivän sisällä. Hoitoina käytetään vatsahuuhtelua, dialyysia ja B-6 vitamiiniruiskeita.
   
   Hermomyrkyt 
  Hermomyrkyt eli psykotrooppiset myrkyt vaikuttavat keskushermostoon ja mielentilaan. Oireet (hikoilu, sekavuus, harha-aistimukset ja alentunut verenpaine) alkavat 1–4 tunnin kuluttua sienen nauttimisesta. Hermomyrkkyjä sisältäviä sieniä on käytetty monissa kulttuureissa hallusinaatioiden aiheuttamiseen ja uskonnollisissa rituaaleissa. Väli-Amerikassa käytettiin madonlakkeja (Psilocybe). Siperiassa ja Suomessakin šamaanit käyttivät punakärpässientä (Amanita muscaria) helpottamaan loveen lankeamista. Myrkytykset ovat yleensä tahallisesti aiheutettuja, kun sieniä on käytetty huumeena. 
   
  • Muskariini on ensimmäinen sienistä eristetty myrkky. Muskariinia on malikoissa ja risakkaissa (Inocybe spp.). Lisäksi sitä on punakärpässienessä, jonka mukaan se on nimettykin. Muskariini vaikuttaa parasympaattiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon. Oireet alkavat muutaman minuutin kuluttua sienen nauttimisesta. Ensioireita on eritystoiminnan lisääntyminen: kyynelehtiminen, hikoilu, syljeneritys. Vakaviin myrkytyksiin liittyviä oireita ovat oksentelu, ripuli, näköhäiriöt, alhainen verenpaine ja keuhkoastma. Ensiapuna suositellaan oksennuttamista ja veden juomista. Sairaalassa tehdään vatsahuuhtelu.

  • Muskimoli,muskatsoli ja iboteenihappo ovat muskariinille läheisiä yhdisteitä. Niitä on myrkyllisissä kärpässienissä.

  • Psilosiinia ja psilobsypiinia on madonlakeissa, ja ne aiheuttavat psilosiinioireyhtymän, joka ilmenee sydämen tykytyksenä, päänsärkynä, oksenteluna ja harha-aistimuksina. Oireet alkavat nopeasti sienen nauttimisen jälkeen. Myrkytys on tiettävästi aina seurausta madonlakkien huumekäytöstä. Madonlakkeja on käytetty Väli-Amerikan intiaanikulttuureissa uskonnollisissa rituaaleissa. Psilocybe-sienten kerääminen, käyttö ja myynti ovat huumausainelain ja huumausaineasetuksen mukaan rikos Suomessa.   

  Muut myrkyt
  • Ruoansulatuskanavaa ärsyttävät myrkyt aiheuttavat vatsanväänteitä ja pahoinvointia. Oireet alkavat noin tunnin kuluttua sienen nauttimisesta ja myrkytystila menee yleensä ohi itsestään. Oksentaminen nopeuttaa toipumista. Jos oireet tai oksentelu on rajua, tarvitaan nesteytystä sairaalassa. Toipuminen on yleensä täydellistä. Ruoansulatuskanavan oireilua aiheuttavia sieniä on paljon, eikä niitä kaikkia vielä tunneta. Monet ruokasienilajit, kuten rouskut (Lactarius), haperot (Russula) ja mesisienet sekä siitake, aiheuttavat oireita vain raakoina tai huonosti kypsennettyinä.
  •  Antabuksen tavoin vaikuttava harmaamustesieni (Coprinus antamentarius) sisältää kopriini-nimistä yhdistettä, joka yhdessä alkoholin kanssa aiheuttaa myrkytystilan. Oireet alkavat nopeasti. Niitä ovat metallin maku suussa, kasvojen punoitus, rintakipu, oksentelu ja ripuli. Myrkytys voi syntyä, vaikka alkoholin ja sienten nauttimisen välillä olisi useampi päivä.

  • Hemolyyttiset myrkyt aiheuttavat punasolujen hajoamista ja anemiaa. Rusokärpässienen (Amanita rubescens) sisältämä hemolyyttinen myrkky hajoaa kuumennettaessa.

  • Mustarouskun (Lactarius necator) on todettu sisältävän mutageenistä eli mutaatioita aiheuttavaa nekatoriinia. Myös joidenkin muiden sienten epäillään olevan mutageenisia, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. 

   

  Ympäristömyrkyt ja radioaktiiviset aineet

  Ympäristömyrkyt rikastuvat sienirihmastoihin ja itiöemiin. Tehokkaimpia ympäristömyrkkyjen rikastajia ovat nurmikolla ja lehtikarikkeessa kasvavat sienet, joiden rihmastot kasvavat maaperän saastuneessa pintakerroksessa; mykorritsasienet ja puuta lahottavat sienet eivät sisällä yhtä paljon ympäristömyrkkyjä. Myös radioaktiiviset aineet, kuten cesium kertyvät sieniin. Radioaktiivisten aineiden pitoisuus sienissä vaihtelee sienilajin ja kasvupaikan mukaan. Ruokasienistä mustavahakkaissaHygrophorus camarophyllus), orakkaissa, kehnäsienissä, kangastateissa (Suillus variegatus), rouskuissa, mustatorvisienissä (Craterellus cornucopioides) ja suppilovahveroissa (Cantharellus tubaeformis) radioaktiivisten aineiden pitoisuus voi ylittää EU:n raja-arvon. Korvasienet, lampaankääpä (Albatrellus ovinus) sekä kanto- ja mesisienet sisältävät vähiten radioaktiivisia aineita. Radioisotooppeja sisältäviä sieniä voi satunnaisesti käyttää ravinnoksi, sillä liottaminen ja ryöppääminen poistavat suuren osan radioaktiivisuudesta.

  

Anoreksia

Anoreksia nervosa eli laihuushäiriö on syömishäiriö josta kärsivällä ihmisellä (anorektikolla) on tarve pudottaa painoaan keinoilla millä hyvänsä. Vastoin yleistä käsitystä kaikki anorektikot eivät tunne itseään lihavaksi.
           Kuvaus:

• sairaalloinen laihdutus, joka voi johtaa nälkäkuolemaan
•  vääristyneen omakuvan takia anorektikko syö hyvin vähän jos sitäkään, ja urheilee lähes pakonomaisesti                                                                                                                                              
• anorektikko voi myös harjoittaa vatsantyhjennystä eli oksentelua                                             

• Anorektinen henkilö pyrkii usein salaamaan sairautensa läheisiltään, eikä halua hakeutua hoitoon. Tämä johtuu usein siitä, että vaikka anorektikot useimmiten tietävätkin käyttäytyvänsä epänormaalisti ja jopa terveydelleen vaarallisesti, he eivät välttämättä koe sen olevan hoitoa tarvitseva ongelma ja hoidosta väistämättä aiheutuva oireilun estäminen aiheuttaa heille ahdistusta   

• Oireilu eli muiden muassa ruokien energiamäärien tarkkailu, liikunta, ja syömisen rajoittaminen tuntuvat anorektikoista usein rauhoittavilta ja paluu normaaliin syömiseen pelottavalta tai ahdistavalta. Anoreksia puhkeaa useimmiten nuoruusiällä tai varhaisaikuisuudessa, mutta nykyisin myös aikuisten erilaiset syömishäiriöt ovat yleistyneet    

Seuraukset

• Ravinnon vähyys voi aiheuttaa aliravitsemusta sekä lukuisia puutostiloja, jotka voivat johtaa muun muassa vastustuskyvyn ja luuston heikkenemiseen, ja lopulta jopa kuolemaan
• Sairauden edetessä ja ruumiin rasvapitoisuuden vähetessä sairastuneen lihakset heikkenevät ja surkastuvat, iho kuivuu ja saattaa alkaa kasvaa lanugoa eli nukkamaista karvaa suojakseen, ja naisilla kuukautiset  jäävät ennen pitkää pois. Sairaus saattaa aiheuttaa osteoporoosia ja hidastaa pituuskasvua nuorilla

• Anoreksiia sairastavalla ihmisellä raajat saattavat olla kylmät ja kananlihalla. Riski erilaisiin sydämen rytmihäiriöihin on korkeampi normaaliin verraten

• Aliravitsemus aiheuttaa usein masennusta, joka usein lievittyy jo ravitsemustilan parantumisella. Myös tiedonkäsittelykyvyn heikkenemistä esiintyy

 Jatkuessaan anoreksia voi johtaa kuolemaan usein eri tavoin. Aliravitsemus heikentää vastustuskykyä ja näin altistaa sairauksille, ja erittäin raju aliravitsemus voi johtaa sydämen pysähtymiseen, jos sisäelimiä ympäröivät viimeisetkin rasvavarannot kuluvat loppuun. Anoreksiaan liittyy myös kohonnut itsemurhariski 

 

Esiintyminen

• Anoreksia nervosa on yleisintä naisilla, joita on sairastuneista 90-95 prosenttia, mutta sitä tavataan myös miehillä

• Kaikkiaan esiintyvyydeksi arvioidaan noin 1-5 % väestöstä. Sairauteen liittyy kohonnut kuolleisuus, ja arviolta 10 % anorektikoista kuolee sairautensa aiheuttamiin komplikaatioihin. Keskimääräinen sairastamisaika on 6-7 vuotta. Joissakin tutkimuksissa on päädytty tulokseen, että anoreksiaan liittyy nuorten naisten mielenterveyden häiriöistä suurin kuolleisuus
• On olemassa myös ihmisiä, jotka pitävät anoreksiaa elämäntapana. He kutsuvat itseään nimellä pro-ana. Pro-anat sairastavat anoreksiaa tai pyrkivät anoreksiankaltaiseen tilaan.

• Anoreksiaa pidetään nykyisin oireena jostakin syvemmällä olevasta ongelmasta. Terapia kuuluu yleisesti anorektikoiden jatkohoitoon, jotta sairauden uusimiselta säästyttäisiin
•  Mahdollisia syitä ja riskitekijöitä anoreksialle on esitetty lukuisia; tällaisia saattavat olla esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö, sairauden esiintyminen suvussa ja perfektionistinen luonne

    

Nuorten suhtautuminen muotiin

Kuinka paljon rahaa vaatteisiin, meikkeihin ja asusteisiin nuorilla tytöillä menee kuussa? Merkkilaukut maksavat yksinään jo yli 40 euroa. Merkkihupparit, -farkut ja -kengät ovat teinityttöjen keskuudessa jo liiankin suosittuja.  Todellisuus on,  etteivät merkkivaatteet näytä paremmilta kuin normaalit, eivätkä kestä kauemmin. Itse olen vapaa muodista ja uskallan pukeutua miten itse haluan. Mielestäni tunnetut suunnittelijat ja kalliit hinnat eivät tee parempaa vaatetta. Entä miten nuoret tytöt suhtautuvat kirpparivaatteisiin? Tulin aamulla kouluun uudet neljän euron farkut jalassa, jotka olin ostanut kirpparilta. Ystäväni olivat kokooontuneet pihalle rinkiin ja joku huomasi uudet farkkuni. Yksi ystäväni kehui niitä näteiksi ja kysyi mistä olin ostanut ne.   "Kirpparilta" minä vastasin, ja kaikki kuusi tyttöä tuijottivat minua kuin hullua. Samassa kello soi ja kiirehdin historian tunnille. Tunnilla kaksi ystävistäni - jotka olivat samalla luokalla - mulkoilivat minua ikävästi. Kuulin juorut vasta ruokalassa, kun yksi ystävistäni tuli kertomaan että hän oli kuullut yhden tytön puhuvan minusta pahaa kirpparifarkkujeni takia. Mietin sitä hetken ja aloin nauraa hekottaa kovaan ääneen ja tyttöporukka kääntyi katsomaan minua. Kun he näkivät minun nauravan ja katsovan heitä, he punastuivat ja lähtivät ruokalasta. Tämän jälkeen vaatteistani ei enää kuittailtu mitään. Miksi sana "Kirppari" muutti nätit farkut ällöttäviksi? Itse käytän noita farkkuja edelleen vaikka tuosta tapahtumasta on jo vuosia. Muodin kokonaisuuteen kuuluu myös vartalo ja meikit. Tytöt alkavat yleensä käyttää meikkiä 12-14 vuotiaina. Miksi luonnonkauniit tytöt käyttävät meikkiä niin nuoresta pitäen? Näyttääkseen vanhemmilta? Ketä muka haluaa  yksitoistavuotiaana näyttää 16-vuotiaalta? Meikki vanhetaan ihoa ja voi aiheuttaa finnejä näppylöitä yms. Vartaloon liittyvät ihanteet omasta kropasta, joihin kuuluu kiistattomasti laihuus. Mallit ovat sotkeneet nuorten minäkuvan.

                                                          Tältäkö haluat näyttää?

Mitä kaikkea ihmiset tekevät näyttääkseen hyvältä?

                                         Tältä  Lindsay Lohan ennen näytti. Entä nyt?

                                                               Parempi vai pahempi?!

 

                                                     ÄLÄ RUPEA TYHMYYKSIIN!!






                                                        
                                               

Nuorten ongelmakäyttäytyminen

Nykyisin nuorten ongelmakäyttäytyminen on yleistä. Useimmiten siihen kuuluu päihteiden käyttö. Syinä siihen voivat olla vanhemmat kaverit tai nuoren omat ongelmat esim. kotona. Joskus se on vain hauskan pitoa, joka riistäytyy käsistä aikuisten mielestä. Kun aikuiset puuttuvat asiaan, siitä tehdään kauhea numero. Nuorelta kysellään loputtomiin asiasta ja jos hän vastaa totuudenmukaisesti, hänet leimataan hulluksi tai alkoholistiksi. Nuorten ei anneta itse tajuta ongelmia ja niiden ratkaisua, vaan ne selitetään hänelle uudestaa ja uudestaan. Kyseisestä nuoresta tehdään myös lastensuojeluilmoitus. Selvästi sanottuna nuoret joutuvat siis ongelmiin oltuaan rehellisiä. Rohkaisevatko aikuiset nuoria valehtelemaan heille?  Haluavatko aikuiset mielummin kuulla valheen, jotta heille tulisi parempi mieli? Onko nuorten satunnainen alkoholinkäyttö oikea ongelma?